Civilization IV epästrategistin silmin

sunnuntai 22. lokakuu 06 - Niko Antin - Jätä kommentti

Sid Meierin Civilization-pelisarjan neljäs osa teki debyyttinsä Mac OS X -natiivina versiona päättyneenä kesänä. Peli kulkeutui snadiomenan epästrategiseen toimitukseen, jossa ikänsä strategiapeleistä kaukana pysynyt allekirjoittanut hakkasi peliä useiden päivien ajan, raapaisten kuitenkin vain pelin pintaa.

Civilization IV:ssä ideana on siis rakentaa imperiumi, jota sitten pelitavasta riippuen joko laajennetaan kunnianhimoisesti ja verta vuodattaen, tai esimerkiksi pyritään loistaviin pistesuorituksiin tekemällä strategisesti järkevää kaupankäyntiä tai taitojen ynnä muiden vaihtoja päikseen.

Aloitusvaiheessa pelaajalle suodaan yksi Settler, jonka tehtävänä on etsiä hyvä perustuspaikka uudelle kaupungille, ja aloittaa tuon kaupungin rakentaminen. Rakennusten alkaessa pelaaja nimeää kaupungin mieleisekseen, joskin peli ehdottaa automaattisesti tunnettuja kaupunkien nimiä tuossa vaiheessa. Kaupungin valmistuttua sen kautta voidaan luoda uusia hahmoja, kuten rakennusmiehiä ja sotilaita. Rakentelun lisäksi myös kaivosten pystyttäminen ja maatilojen ylläpitäminen kuuluvat perustehtäviin.

Rakennukset, hahmot ja vallankumoukset

Edeltäjistään poiketen Civilization IV hyödyntää oikeaa 3D-ydintä, jonka myötä kaikenlainen liike kartalla tapahtuu aiempaa monipuolisemmin. Hiiren rullauspyörää käyttäen pelaaja voi zoomailla kaupunkeja ja muita maisemia lähietäisyydeltä, ja vastaavasti saada paremman kokonaiskuvan kartoitetuista alueista vetämällä zoomin toiseen ääripäähän.

Chicago ja Shanghai melkoisen lähellä toisiaan…

Kaupungit, rakennukset, metsät, hahmot ynnä muut ovat graafisesti maltillisen yksityiskohtaisia, ja erilaisia rakennuksia pelissä on jopa 100 kappaletta (Civ III:ssa 29 kpl), mukaanlukien mökit, linnat, temppelit ja pyramidit. Jokaisen rakennettavan kohteen funktio on toki erilainen, ja rakennusten valmistuttua niiden myötä on mahdollista saavuttaa enemmän pisteitä tai lisätoiminteita. Rakennusten ja muiden kohteiden välistä liikennettä ja yhdistämistä varten on luotava muun muassa tie- ja rautatieverkostoja.

Erilaisia hahmoja aiemmin mainitun Settlerin lisäksi ovat muun muassa työtehtäviä hoitava Worker, erilaiset sotatoimien harrastajat (mm. Archer, Warrior, Cavalry, Catapult), maita ja mantuja tutkiva Explorer sekä useat tunnetut henkilöt kuten Plato, Moses, William Shakespeare sekä Isaac Newton. Useiden hahmojen, varsinkin sotatoimiin liittyvien sellaisten, ominaisuuksia voi kesken pelin parannella esimerkiksi puolustus- tai hyökkäystaitoja koskien.

Pelin edetessä sivilisaatio oppii uusia asioita, kuten lain, uskontoja ja käden taitoja

Omassa ja muissakin imperiumeissa tapahtuu lähes väistämättä jossakin vaiheessa peliä vallankumouksia tai vallankumousyrityksiä, jotka eivät toisaalta omaan peliin kuitenkaan kovinkaan oleellisesti vaikuta lyhyellä tähtäimellä. Kansalaisten vapaudet, kuten sananvapaus, ovat vallanpitäjän säädettävissä, ja halutessaan omassa imperiumissa voi hyväksyä esimerkiksi orjuuden.

Muiden kansojen edustajat esittäytyvät sitä mukaa kun kansoja löytyy

Konfliktit ja uskonnot

Kahden vallanpitäjän välisiin konfliktitilanteisiin ei välttämättä kovinkaan helposti joudu, ellei mene suoraa päätä julistamaan toiselle osapuolelle sotaa, tai pyri tekemään rajanylitysrikkomuksia. Toistensa kanssa sovussa elävien kansojen välille taas on mahdollista tehdä avointen rajojen sopimus, jolloin tuon toisen kansan mailla voidaan liikuskella vapaasti.

Vihollisen lähestyessä jotakin omista kaupungeista aiheesta varoitetaan pelaajaa, ja yksittäiset taistelut puolestaan nähdään pääosin lähietäisyydeltä kuvattuna. Loukkaantuneen sotayksikön voi laittaa jäähylle siksi aikaa kunnes yksikön terveystilanne on palannut normaaliksi, ja joissakin tilanteissa taistelut saattavat päätyä yllätysvoittoihin, jossa esimerkiksi yksittäinen soturi voittaa ratsuväen.

Uskonto, tekoäly ja äänimaailma

Civilization IV:n yksi uusista elementeistä on uskonto. Kansansa opittavaksi ja pääasialliseksi uskonnoksi saattaa yksittäisen pelin aikana tulla useampiakin erilaisia uskontoja, mukaanlukien buddhismi, kristinusko, hinduismi, islam ja taolaisuus. Joissakin tapauksissa oman imperiumin uskonto saattaa syystä tai toisesta loukata naapurivallan vallanpitäjää, jolloin tämä pyytää ystävällisesti tai vähemmän ystävällisesti pelaajan kansaa kääntymään esimerkiksi islaminuskoiseksi. Tuon vaatimuksen toteuttamisesta voi kieltäytyä, mutta pahimmillaan kieltäytyminen saatta johtaa jopa sotaan.

Valmistajansa mukaan pelin tekoälyä on paranneltu kolmosversiosta rutkasti. Graafisen toteutuksen ohella myös pelin äänimaailma miellyttää allekirjoittanutta, joskin oman ja muiden pelaajien imperiumien kasvaessa pientä pätkintää alkaa tuntua kun kartalla liikutaan paikasta toiseen. Testialustana tälläkin kertaa 17″ Intel-iMac 128 Mt ATI Radeon X1600 -näytönohjaimella. Mukavana höysteenä joissakin pelitilanteissa nähdään pieniä animaatiopätkiä.

Yhteenveto

Graafisesti, audiollisesti ja pelitapahtumiltaankin Civilization IV on siis varsin onnistunut tekele. Pelin laajuus ja yksittäisten hahmojen, rakennusten ynnä muiden ominaisuuksien yksityiskohtaiseen oppimiseen menee varmasti aikaa, varsinkin niillä meistä jotka vähemmän ovat strategiapelejä pelailleet. Osa pelin kiehtovuudesta onkin peräisin jatkuvasta uusien asioiden opettelusta.

Kaupungin tarkemman tilanteen saa näkyviin tuplaklikkaamalla kaupunkia kartalta

Syystä että allekirjoittanut ei kuitenkaan ole strategiapeliekspertti, eikä millään kerinnyt käydä koko peliä läpi esimerkiksi verkkopeliosuudeltaan, jätämme Civilization IV:n poikkeuksellisesti pisteyttämättä. Vajaan viikon pituisen testijakson aikaisten kokemuksien perusteella peli ansaitsisi kuitenkin 4-5 pistettä, sillä todellisia huonoja kokemuksia ei pelisessioiden aikana tullut eteen, häviöitä lukuunottamatta.

Keskustele tästä artikkelista…

Civilization IV