Airport Extreme – Nopea tukiasema ja levy/tulostinpalvelin samoissa kuorissa

Uuden Airport Extremen myötä Applekin liittyi luonnostilassa olevaa 802.11n-standardia osaavien tukiasemien tarjoajien joukkoon. 802.11n tarjoaa aiempaan 802.11g-standardiin verrattuna nopeamman tiedonsiirron ja pidemmän kantaman, mutta standardi ei ole vielä lopullisessa muodossaan, joten muutoksia voi olla vielä luvassa.
Nykyisistä Maceista Core 2 Duo -pohjaiset koneet 17-tuumaista 1,83GHz iMacia lukuunottamatta sitältävät draft n -Airport-kortin, joten ne voivat ottaa Airport Extremestä kaiken tehon irti. Tukiaseman mukana tuleekin ajuri, jolla saa aktivoitua yhteensopivan mallin n-kapasiteetin, ja kolmannen osapuolen tukiasemien käyttäjät voivat lunastaa tämän päivityksen Apple Storesta 1,95 euron hintaan.
Standardi ei kuitenkaan ole vielä varmuudella lopullisessa muodossaan, joten muutoksia saattaa vielä tulla. Näissä tapauksissa Airport Extreme saanee firmware-päivityksen, ja eiköhän Airport Extremen ja tämänhetkisten n-tuellisten Macien toimeentulo keskenään ole omppufirman suunnitelmissa myös tulevaisuudessa standardin mahdollisista muutoksista huolimatta.

Vauhdikkaampi ilmabitti
Siinä missä 802.11g rajoittui 2,4 gigahertsin taajuusalueelle, 802.11n mahdollistaa myös 5 gigahertsin taajuuden käytön, ja sen käyttö toikin siirtoihin mukavasti puhtia. Alapuolella olevasta taulukosta näkyy siirtonopeuksien ero kolmessa eri kokoonpanossa, jossa haettiin wgetillä sadan megatavun tiedosto reitittimessä piuhalla kiinni olevalta palvelimelta.

G-verkko testattiin allekirjoittaneen omalla Linksys WRT54G:llä ja molemmat n-versiot Airport Extremellä. Kuten tuloksista näkyy, 5GHz n-verkko ylsi lähes nelinkertaiseen siirtonopeuteen ruuhkaisempaan g-verkkoon verrattuna. Suurempi siirtonopeus tuleekin tarpeeseen etenkin yhtä lailla n-tuella varustettua Apple TV:tä käytettäessä normaalin tiedonsiirron lisäksi.
Tietoliikenneinsinöörin papereita ei tarvita
Vanha Airport Admin Utility on nyt vaihtunut Airport Utilityksi, joka toimii oletusarvoisesti apurimoodissa, mutta tarkempaa kontrollia haluavat löytävät Base Station -valikosta tai komento+L:n takaa myös manuaalisen säätömahdollisuuden. Oletusarvoinen apurimoodi onkin hyvä useimmille, ja tekee turvallisuudeltaan kyseenalaisten oletusasetusten käytön astetta epätodennäköisemmäksi, mutta toisaalta edistyneemmät käyttäjät pääsevät myös helposti monipuolisempiin kontrolleihin käsiksi. Hallintamokkula on varsin helppokäyttöinen, mutta toisaalta selainpohjaisen hallinnan puuttuessa Linux-käyttäjille tukiaseman asetusten säätö käy varsin vaikeaksi.

NASse-setä on nyt hyvin helppo konffata
AirPort Disk -ominaisuuden käyttöönotto ei tästä enää helpommaksi muutu. Kytkin kahteen osaan osioidun (1xFAT32 ja 1xHFS+) USB-levyn Extremeen ja laitoin virrat päälle, jonka myötä OS X ilmoitti, että tukiasemaan nyt tuli levy käytettäväksi, otetaanko yhteys? Ja koska olin aiemmin valinnut salasanasuojauksen levylle, tarvitsi minun vain syöttää salasana, jonka jälkeen molemmat osiot ilmestyivät Finderiin. Tämä tosin vain tukiaseman mukana tulleella Airport Disk Utility -ohjelmalla. Ilman kyseistä ohjelmaa olevat koneet pääsivät toki nekin Finderin kautta jakoihin kiinni, mutta tässä tapauksessa näkyi vain isompi HFS+ -partitio.

Välillä esiintyi myös ongelmaa sen suhteen, ettei salasana ensimmäisellä yrityksellä kelvannut, mutta pelkän try again -napin painaminen päästi linjoille, joten vanhaa kotimaista laatuleffaa lainaten “pikkuvikoja, heleppo korjata”.
Levyjaon lisäksi uudesta Extremestä löytyy Airport Expressistä tuttu tulostinjako, joka ei sekään ollut käyttöönotoltaan mitään rakettitiedettä. Omassa tapauksessani riitti se, että heitin tulostimen USB-piuhan tukiasemaan kiinni ja laitoin tulostimeen virrat päälle. Tämän myötä tulostin olikin käytettävissä Bonjourin kautta.
Asiaan saattoi toki vaikuttaa se, että olin jo aiemmin käyttänyt kyseistä tulostinta verkkojaon kautta ja asentanut sille ajurit, mutta ainakaan Airport Utilityyn ei tarvinut koskea lainkaan – mitä nyt jälkeenpäin kävin ihmettelemässä, että kyllä se tulostin on tosiaan tunnistunut oikein. Näin ollen jakopuoli vaikuttaa varsin vaivattomalta ja ennenkaikkea helppokäyttöiseltä.

Yhteenveto
Koko testijakson ajan Airport Extreme toimi varsin mallikkaasti ja jo aiemmin mainitut toisinaan esiintyneet uudelleenyritystarpeet salasanan kanssa jäivätkin ainoiksi ongelmiksi. Itse yhteys ja levyjaot toimivat luotettavasti ja verkko kuului kaikkialle asuntoon vahvalla signaalilla. Langallisten liitäntöjen puolelta löytyykin sitten hieman kitisemisen aihetta. Liitäntöjä on ensinnäkin vain kolme, joka on ainakin allekirjoittaneen käytössä liian vähän, vaikka riittäneekin useimmille.
Toiseksi tämän hintaluokan laitteessa soisi langallisten porttien olevan jo gigabittisiä, mutta näin ei valitettavasti ole Extremen kohdalla. Varsin toimivat levy- ja tulostinjaot kuitenkin paikkaavat puutteita langallisten porttien puolella. Kokonaisuudessaan Airport Extreme on toimiva laite hyvillä levy- ja tulostinjaoilla varustettuna, vaikka langalliset portit jäävätkin muusta varustelutasosta jälkeen. Seuraavaan versioon parannus tuohon, jooko?
Keskustele tästä artikkelista…
Vaatimukset
|
Lisää aiheesta:











Ongelmia saada tulostus kuntoon tukiasemaan kytketty Lexmark X5470 ei löydä toisiansa, ilmoittaa kommunikointi ongelmista. Onko tulostinjaon porttimäärittelyssä vai missä vika. Harmittaa kytkeä aina usb kaapeli macbook:n kylkeen kun langaton tulostus kävisi vaivattomammin ?