Parallels Desktop 3.0: 3D-tukea lukuunottamatta OK
Parallelsin kehittämä virtualisointiohjelma Parallels Desktop saavutti vastikään kehityksessään versionumeron 3.0. Windows- ja Linux-käyttöjärjestelmien käytön Macissa ilman boottaustarvetta mahdollistavan ohjelman tuoreimman päivityksen uudet ominaisuudet liittyvät Mac- ja Windows-ympäristöjen väliseen synergiaan tiedostojaon ja ohjelmien suhteen, sekä kauan odotettuun 3D-tukeen.
Monia osa-alueita kuten Mac- ja Win-ympäristön välistä tiedostojakoa, Win-työpöydän piilottavaa Coherence -ominaisuutta ja oheislaitteiden tukea on myös paranneltu huolella, perusominaisuuksien jatkaessa pääosin samaan malliin kuin edeltävissäkin versioissa. Vertailukohtana käytimme pääosin vuoden päivät sitten testattua versiota.
Windows XP SP2, Windows Vista Ultimate, CentOS, Ubuntu ja Fedora
Testijaksomme aikana Parallels Desktop 3.0:aa kerittiin koeajaa niin Windows XP:llä (SP2), Windows Vista Ultimatella (kiitos, Microsoft Oy), kuin CentOS 4.5, Ubuntu Desktop 7.04 ja Fedora 7 -käyttöjärjestelmilläkin. Jokaisen näistä asennus tapahtui mutkattomasti ja ilman sen kummempia hidasteita – esimerkiksi Windows Vista Ultimaten asennus oli valmiina karkeasti laskettuna noin kolmessa vartissa, itse virtuaalikoneen luomisvaihe mukaanlukien.
Ubuntu asentumassa
Fedoran asennus taas meni kunnialla läpi, mutta asennettu Fedora jäi login-screenissä sekoilemaan näytön resoluution kanssa siihen malliin, ettei ongelmaa jaksettu sen kauempaa debugata läpi. Näyttöpuolen kanssa vaikutti hetken olevan myös Ubuntussa ongelmia valkoharmaaraitaisen näkymän ominaisuudessa, mutta tätä tapahtui vain kun virtuaalikonetta oltiin sulkemassa.
Asennuksia helpottaa aiemmistakin Parallels-versioista tuttu asennusapuri, joka kyselee käyttäjältä muun muassa Mac OS X:lle jätettävien resurssien määrää, asennettavaa käyttöjärjestelmää sekä mistä käyttöjärjestelmä asennetaan – levytiedostolta vaiko oikealta kiekolta. Lisäksi apuri kyselee Windows-asennuksissa jo valmiiksi Windowsin aktivointikoodin, ennen kuin itse asennus aloitetaan, joten käyttäjän ei enää varsinaiseen Windows-asentajaan tuota tarvitse näpytellä.
Virtuaali- ja PC-koneiden konvertointi ja Parallels Tools
Mikäli käytössä sattuu olemaan jo aiemmalla Parallels-versiolla luotu virtuaalikone, pystyy Parallels Desktop 3.0 konvertoimaan tuon virtuaalikoneen yhteensopivaksi tuoreen version kanssa (jonka jälkeen sitä ei voi enää käyttää Parallelsin vanhemmissa versioissa). Välttämätöntä tarvetta täysin uuden virtuaalikoneen luomiselle ei siis ole. Ja vaikka joidenkin keskustelupalstojen kirjoitusten mukaan osalla konvertoinnit ovat tuoneet satunnaisia ongelmia kehiin, ei näihin testisessioissamme kuitenkaan törmätty.
Vanhojen Parallels-virtuaalikoneiden lisäksi myös VMWare-virtuaalikoneiden sekä perinteisten, “oikeiden” PC-koneidenkin tiedot voidaan siirtää virtuaalikoneelle suht yksinkertaiselta vaikuttavan Parallels Transporter -ohjelman avulla. PC-koneilta tavaraa voidaan siirtää Transporterin kautta joko verkkoyhteyksien yli tai FireWire-piuhaa pitkin, ja tätä ennen tulee originaalikoneelle asentaa erillisen Parallels Transporter Agent -apuriohjelmiston tuorein versio, vanhemman version aiheuttaessa ongelmia Parallels Desktop 3.0:n kanssa.
Parallels Toolsin asennus tapahtuu nopeasti
Parallels Toolsin hallintapaneeli Windows-ympäristössä
Käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen on äärimmäisen suotavaa tarkastaa vielä lähemmin virtuaalikoneensa kokoonpanoasetukset, sekä asentaa Parallels Tools -työkalusetti, jonka myötä yhteiselo Mac OS X:n kanssa sujuu paremmin muun muassa hiiren kursorin, jaetun leikepöydän, jaettujen kansioiden ynnä muiden osalta.
Parallels Tools on valmistajansa mukaan nykyisin mahdollista asentaa Windowsin lisäksi myös joihinkin Linux-distroihin, joissa on käytössä X.org:n versio 7.0, 7.1 tai 7.2, mutta läpi käydyissä käyttöjärjestelmissä asennus kosahti aina joko vanhaan X.org -versioon tai muihin yhteensopivuusongelmiin.
Tiedostonjakoa ehostettu
Kun Windows-varusteltu, Parallels Toolsilla varusteltu virtuaalikone käynnistyy, koneen levyasemat kun tulevat oletusarvoisesti MacFUSE-verkkolevyinä näkyviin Mac OS X:n puolelle, joten tavaroiden siirtely Mac-puolelta Win-virtuaalikoneen levyille käy nyt hyvin helposti. Levyt on nimetty OS X:n puolella kirjaimen sekä virtuaalikoneen käyttöjärjestelmän mukaisesti – esimerkiksi [C] Microsoft Windows XP tai [C] Microsoft Windows Vista. Dataa voi siis siirtää edestakaisin, eikä Boot Campin NTFS-kirjoitusrajoituksiin törmätä.
Kun virtuaalikone suljetaan, häipyy sen levy näkyvistä Mac-työpöydältä, mutta tämänkin jälkeen siihen pääsee käsiksi Parallels Explorer -ohjelman kautta, ilman tarvetta käynnistää itse virtuaalikonetta. Linux-käyttöjärjestelmien kohdalla automaattinen levynjako ei valitettavasti toiminut, eikä niiden levyihin päässyt Parallels Explorerillakaan kiinni.
Jo aiemmassa Parallels-versiossa ollut Mac-kansioiden jakaminen Windows-puolelle toimii yhtä varmasti kuin aiemminkin. Kansiot määritellään virtuaalikoneen asetuksiin sen ollessa suljettuna, ja seuraavan käynnistyksen jälkeen kansiot näkyvät Windowsin työpöydällä lojuvasta Parallels Shared Folders -kansiosta.
SmartSelect parantaa synergiaa, Snapshoteihin palaaminen helppoa
Uusi SmartSelect toimii kätevänä lisäominaisuutena, mahdollistaen Mac-ohjelmien käynnistämisen Windows-puolelta. Mac-puolelta taas onnistuu Win-puolen ohjelmien avaaminen right-klikkaamalla vaikkapa jotakin .doc -dokumenttia, ja valitsemalla “Avaa ohjelmalla” -kohdasta jokin Windows-puolen ohjelma.
SmartSelect tuo Mac-ohjelmat Windowsista startattaviksi
..ja Mac OS X:n puolella Windows-ohjelmat ilmestyvät “Avaa ohjelmalla…” -valikkoon
Snapshoteilla voidaan tallentaa tietokoneen tilanteita, joihin voidaan rajatuissa määrin palata osittain Time Machinen tapaisesti menemällä ajassa taaksepäin. Snapshotien tallentamisessa kestää n. 15-25 sekuntia ja niiden palautuksessa pari-kolme kertaa pidempi hetkonen. Snapshotien hallinta tapahtuu yksinkertaisessa Snapshot Managerissa, joka näyttää yksittäisen virtuaalikoneen snapshotien historian karttana, josta voidaan valita haluttu snapshot johon tilanne palautetaan.
Esimerkiksi tänään klo 13:00 tehtyyn snapshotiin palaamisen jälkeen voidaan palata myös klo 13:30 tehtyyn snapshotiin, mutta nykyhetkeen ei voida enää snapshoteissa käynnin jälkeen palata, ellei nykyhetkestäkin ole tehty juurikin snapshotia. Sattuneista syistä emme pystyneet kokeilemaan snapshot-palautusten toimivuutta pidemmällä aikavälillä (lue: kuukausissa), mutta testijaksomme sisällä tehtyihin snapshoteihin palautuminen ei aiheuttanut missään vaiheessa ongelmia, tai edes minuutteja kestäviä palautuksen odotteluhetkiä. Testailu kohdistui pääosin Windows-varusteltuihin virtuaalikoneisiin.
Snapshotien luomisvaiheessa sen sijaan törmättiin muutaman kerran virheilmoitukseen jonka mukaan snapshotia ei voitu luoda, koska Windowsissa oli jokin OpenGL-ohjelma käynnissä. Näitä ilmoituksia saatiin siitäkin huolimatta, että kaikki mahdolliset ohjelmat oli suljettu ennen snapshotin luomisyritystä, joten OpenGL-tuen ja snapshotien yhteiselossa on vielä parannettavaa.
DirectX ontuu, OpenGL menettelee
Suuri huomio Parallels Desktop 3.0:ssa kiinnittyy sen hurjasti mainostettuun 3D-tukeen. Tämä tarkoittaa käytännössä DirectX 8.1 ja OpenGL -tukia, joiden myötä aiemmin mahdoton pelailu useiden 3D-pelien parissa pitäisi olla mahdollista ilman Boot Campia ja sen myötä tapahtuvaa koko koneen boottailua.
Totuus on kuitenkin karu varsinkin DirectX-riippuvaisen tosipelaajan näkökulmasta. Mikään DirectX-peli ei pyöri todellisuudessa läheskään natiivina, vaikka natiiviutta Parallelsin sivuilla toitotetaan. Sen lisäksi etteivät fps-lukemat todellakaan huimaa päätä, ei jälki muutenkaan ole kaunista katsottavaa useiden pelien kohdalla – grafiikassa kun ilmenee varsinkin muotoihin ja tekstuureihin liittyviä ongelmia. Tuettu DirectX-versio 8.1 onkin useamman vuoden jäljessä viimeisimmästä Windows XP SP2:ssa toimivasta versiosta 9.0c, joten toisaalta liikoja ei voikaan odottaa.
OpenGL-pelien kohdalla tilanne on kuitenkin edes jonkin verran positiivisempi, nimittäin esimerkiksi Quake 3:a tai Worms 3D:tä voisi valehtelematta pelata ilman suurempia kyrsiintymisiä Windows XP SP2:lla varustellulla virtuaalikoneella. Ikkunoituna tai Parallelsin Coherence-moodissa ei (molemmissa lirii resoluution vaihto OpenGL:ää käytettäessä), mutta Full Screeninä kyllä. Natiiveilta OpenGL-pelitkään eivät todellakaan tunnu, mutta näppituntumalla päästään kuitenkin noin 60-70 prosenttiseen tasoon mikäli verrokkina pidetään Boot Campiin asennettua Windowsia.
Niin DirectX-pelien kuin OpenGL-pelienkin suoriutuminen pysyy samalla tasolla riippumatta virtuaalikoneen näytönohjaimelle annetun muistin määrästä, jota sitäkään ei tietenkään voida koko tietokoneen yleisen käytettävyyden nimissä myöntää kuin maksimissaan 64 MB edestä (128 MB näyttiksellä varustellussa iMacissa). Missään ei kerrota, menevätkö DirectX-toimintoihin liittyvät pyynnöt suoraan Macin näytönohjaimelle ilman välikäsiä, mutta tahmaisten kokemuksien myötä voidaan kuvitella käskyjen kierrättyvän reittiä jos jonkinmoista.
Testattuihin peleihin kuuluvat muun muassa Bus Driver (tulos: passeli), Colin McRae Rally 2005 (tulos: ei pelikelpoinen), Max Payne 2 (tulos: tekstuurit ja muodot sekaisin), Wolfenstein ET (tulos: passeli), Quake 3 (tulos: enemmän kuin passeli), Doom 3 (tulos: passeli), sekä Call of Duty 2 (tulos: surkeus). Lähes kaikki peleistä olivat Windows XP SP2:ssa rutkasti sutjakkaampia kuin Windows Vista Ultimatessa, mutta tähän toki vaikuttavat myös Vistan suuremmat teho- ja muistivaatimukset.
Mainittakoon, että myös Bryce 5.5:a koeajettiin Windows Vista Ultimatessa, ja testailusta selvittiin ilman minkäänlaisia virhe- tai ongelmatilanteita. 3D-materiaalin renderöintikin sujui ongelmitta, joskin toki hitaammin kuin aikuisten oikeasti natiivissa Windowsissa.
Muilta osin vanhan veroinen
Muilta osin Parallels Desktop 3.0 toimii yhtä varmasti kuin aiemmatkin versiot. Toisin sanoen XP:ssä ja Vistassa normiohjelmat pyörivät mukisematta, äänentoisto toimii, Macin verkkoyhteydet voi jakaa helposti käytettäväksi niin Windowsilla kuin Linux-käyttiksilläkin varustelluille virtuaalikoneille, eikä esimerkiksi USB-liitäntään pureutuvilla langattomalla Microsoft-näppiksellä ja langattomalla Logitech-rotalla ollut ongelmia toiminnan suhteen. Muita USB-kilkkeitä ei valitettavasti päästy testailemaan, joten USB-tuen toimivuudesta näppis/hiiri-akselin ulkopuolella emme voi sanoa mitään.
Windowsin työpöydän piilottava Coherence-ominaisuus toimii aiempaa varmemman tuntuisesti, ja käyttöjärjestelmiä voi ajaa Full Screen -tilassa hieman omituisemmillakin resoluutioilla kuten iMacin 1440×900. Virtuaalikoneiden kustomointi (esim. keskusmuistin määrä, cd/dvd-aseman toiminnot, virtuaalinen korppuasema, jaetut kansiot jne) on yhtä joustavaa ellei joustavampaakin kuin aiemmin, ja lisäksi on mainittava aiemmissa Parallels-versiossa huomatun CD-äänilevyjen toimimattomuusongelman kadonneen Parallels Desktop 3.0:n myötä.
Yhteenveto
Hillitysti uusia ominaisuuksia, joista varsinkin Parallels Explorer, levyn jakaminen Mac-puolelle, paranneltu drag&drop Mac/Win akselilla sekä SmartSelect ovat järkeviä ja asiansa hyvin ajavia. 3D-tuki on kuitenkin sellainen, jonka olisi toivonut olevan pidemmälle viety – nykyisellään kun jälki on joko kamalaa (DirectX-pelit) tai ei aivan natiivia (OpenGL-pelit). Kehtaavatkin vielä mainostaa natiivitukena.
Mainittava on myös, että mikäli Parallels Desktopin kanssa ajautuu ongelmiin joissa tarvitaan valmistajan tukipalveluita, saattaa tuen saamisessa lukemattomien lähteiden mukaan kestää äärimmäisen kauan, tai vaihtoehtoisesti tuesta ei vastata lainkaan yhteydenottoihin. Tehokkain tapa saattaakin suoran tukiyhteydenoton sijasta kokeilla avautua Parallelsin keskustelualueella.
Keskustele tästä artikkelista…
|
Vaatimukset
|
Lisää aiheesta:
Loading ...
Kommentit
Ole hyvä ja jätä kommentti.
Kommentteihin voi lisätä myös gravatarin.